MATKAPÄIVÄKIRJA - LAUANTAI 30.9. Timon 50-v syntymäpäivä

Päivitetty: 1.10. klo 18:50

Ennen matkalle lähtöä netistä löytämäni 10 päivän sääennuste on pitänyt paikkans hienosti eiliseen saakka. Tänään aamulla jo auringon noustessa taivas oli pilvinen ja sateen uhka tosi. Varsinaista vesisadetta emme kuitenkaan ole saaneet kokea, vaan vesipisaroiden määrän voi laskea yhden käden sormin. Sään epävarmuudesta johtuen päätimme pitää tänään "lepopäivän", mikä ei ole merkinnyt vain hotellihuoneessa oloilua, vaan olemme viettäneet sen monenlaisin eri tavoin lähinnä paikan päällä Simon's Townissa.

Valaista kiinnostuneita.

Aamiaisella kävimme Harbour View -ravintolassa, joka on viimeinen niistä kolmesta paikasta johon aamiaisvoucherimme käy. Ensimmäinen paikka, jossa tee ei ollut pussiteetä, mutta juuri muuta hyvää siitä ei voikaan sanoa. Käytimme juomaveden eilen lähes loppuun joten sitä oli saatava lisää. Siis iso gallona vettä, reilusti appelsiinimehua ja jokunen piiras jäi mukaan tutusta marketista. Jo mennessä olimme nähneet autosta 4 valasta ja paluumatkalla niitä näkyi reilusti lisää. Melko lähellä hotellia sijaitsee kaupungin oma museo, jossa vietimme pitkän tovin tutkien erittäin asiantuntevasti esille laitettuja kaupungin historiaan liittyviä esineitä ja valokuvia. Museo toimii täysin vapaa-ehtoispohjalla, mutta jälki oli ammattilaistasoa, joten suosittelemme kyllä paikkaa tänne eksyville. Vieraskirjassa oli kaksi helsinkiläistä nimeä edellisen päivän kohdalla. Museon ulkopuolella oli kiinteästi asennettu kaukoputki, jolla katselimme pitkään valaiden pariutumisrituaaleja.

Simon's Townin historiaan liittyy kiinteästi yksi koira, nimeltään Just Nuisance (suom. Oikea Kiusankappale) eli tanskan dogi, joka tuli suosituksi toisen maailmansodan aikoihin. Koira jopa matkusti yksin junilla seuraten merimiehiä sinne ja tänne. Tämä koira sai Englannin laivastossa oikean merimiehen arvon ja lakin. "Able Seaman Just Nuisance" lienee ainoa koira maailmassa jota koskaan on kohdeltu näin. Koiran patsas on hotellin edessä sijaitsevalla Jubilee Squarella, joka toimii sekä torina että pysäköintipaikkana.

Simon's Town.

Kävimme turisti-infossa kysymässä ohjeet koiran hautapaikan löytämiseen ja se merkittiin jopa meidän karttaamme, mutta kun olimme nousseet serpentiinitietä vuorelle, niin sielläpä ei ollutkaan sitten yhtään mitään mikä olisi viitannut kyseiseen koiraan. Ajoimme edestakaisin tiepätkän, mutta kaksi paria silmiä ei löytänyt mitään joka olisi johdattanut meidät sen hautapaikalle. Ikävää, että niin merkityksellisen koiran hauta on saanut jäädä unholaan vaikka niin moni lähde kertoi että siellä piti olla jopa jonkinlainen monumentti. Paluumatkalla saimme nauttia toistamiseen leikkisistä paviaaneista.

Lähellä oli strutsifarmi, jonka ulkopuolella vietimme hetken seuraten noiden lentokyvyttömien lintujen tarhaelämää. Strutsin munia hyödynnetään Kapmaalla tehokkaasti matkamuistovalmistuksessa. Munan pohjaan porataan reikä jonka kautta se tyhjennetään. Sitten se puhdistetaan ja kuivataan. Tämän jälkeen pintaan maalataan erilaisia kuvia, ne voidaan myös tehdä kovertaen, sillä kuori on hämmästyttävän paksu. Joihinkin kuoriin on myös tehty kuvioita poraamalla reikiä. Pinta käsitellään joko lakalla tai vahalla ja lopuksi munalle valmistetaan teline. Sitten se onkin valmis myyntiin.

Tänään meillä oli aikaa tutustua myös Simon's Townin omiin kauppoihin, joista ihan edustava valikoima sijaitsee juuri hotellia vastapäätä, mutta myös pohjoisen suuntaan, Fish Hoekiin päin. Samalla kuitenkin vilkuilimme säännöllisesti kelloa, jotta ehtisimme takaisin hotellille ajoissa aloittamaan valmistautumiset Timon synttäreiden viettoon. Olimme hyvissä ajoin olleet pyytäneet hotellin vastaanotosta James McMahonia varaamaan meille illallispaikan eräästä korkeatasoisesta ravintolasta ja päätimme sitten pukeutua sen mukaan.

Steenbergin sisäänkäynti.

Klo 18:15 puvut päällä suuntasimme askeleet autolle ja hurautimme noin 20 minuutin matkan seuraten ravintolan faxilla lähettämiä ajo-ohjeita. Kääntyessämme kohti Steenbergiä suurenivat silmämme ihmetyksestä, kun saavuimme puomille, jossa meiltä ystävällisesti tiedusteltiin aikeitamme ja kerrottuamme meillä olevan päivällisvarauksen otettiin automme rekisterinumero ylös ja avattiin puomi ja lisäksi toivotettiin miellyttävää iltaa. Vai että tällainen paikka. Steenberg on yksityinen golfkerho, viinitila, hotelli ja paikan ravintolan Catharina's uskomme kuuluvan seudun parhaimmistoon. Nyt joutuivat etikettitaitomme koetukselle, kun selvästi saavuimme viimeisen päälle viimeisteltyyn ympäristöön viettämään Timon 50-vuotissyntymäpäivää. Vaikka olimme olleet tietoisia, että toivomuksemme oli löytää hieno paikka, niin mistään tällaisesta emme olleet uneksineetkaan.

Juhlistamassa Timon syntymäpäivää.

Saimme mitä asiantuntevimman kohtelun ravintolassa, joka selvästi piti kiinni tasostaan. Etelä-Afrikkalainen vapaa pukeutuminen näkyi kuitenkin täälläkin, sillä osa asiakkaista oli tullut ykkösissä eräiden valittua hieman vaatimattomamman asun päivälliselle. Alkujuomat, sen jälkeen maukas tomaattikeitto pippurilla ryyditettynä ja sitten olikin edessä pääruoan valinta. Valikoimissa oli lihaa strutista, pihvin kautta villisikaan ja antilooppiin sekä pari vegetaarista vaihtoehtoa. Pihvejä odotellessamme ojensin päivänsankarille mukana tuomani onnitteluviestit ja -kortit sekä yhden lahjan. Olin nimittäin Timon tietämättä järjestänyt niin, että hänen ystävänsä ja tuttavansa saattoivat muistaa häntä kauttani juuri hänen syntymäpäivänään vaikka olimmekin kaukana kotimaasta. Ravintola juhlisti syntymäpäivää tarjoamalla ilmaiset shampanjat. Myöhemmin laskua tutkiessani havaitsin myös Timon alkudrinkin menneen ravintolan piikkiin. Upea ele. Ravintola on kokemuksemme perusteella mitä suositeltavin ja vaikka paikallinen pukeutumistapa antaakin mahdollisuuden vähemmän juhlavaan asuun, niin mielestämme sitä ei ole syytä toteuttaa täällä.

Takaisin