MATKAPÄIVÄKIRJA - KESKIVIIKKO 27.9. Seikkailua jo kotikentällä


Klo 4:45 Lentokentällä odottamassa kahvilan avautumista.

En uskonut kärsiväni matkakuumeesta, mutta jotakin lienee ilmassa ollut kun yöuni oli kovin vajavainen. Kello oli herättämässä 3:00, mutta jo reilut puoli tuntia aikaisemmin heräsin ihan itsestäni. Suihku ja muut aamutoimet ja sitten taksin odotteluun pihalle. Auto saapuikin juuri sovittuun aikaan ja matka kentälle alkoi puheliaan kuskin ajamana. Timo soitti ja kertoi saapuneensa kentälle, jonne itsekin saavuin vajaa 10 minuuttia myöhemmin. Vielä yksi nimilappu kapsäkin sisäpuolelle ja niin olin valmis luovuttamaan laukun hihnalle, josta se hetken kuluttua katosi laitoksen sisäpuolelle lupauksella löytää perille Kapkaupunkiin.

6:12 Lähtö gatelta kiitotielle 22R, jossa odottelua 6:30 asti jolloin kapteeni ilmoitti, että palaamme takaisin gatelle sillä koneen laskeutumisvalot eivät toimineet. Niinpä sitten palasimme ja jäimme koneeseen odottelemaan korjauksen valmistumista. Saimme odotellessamme persikka-passiohedeldelmämehut. Kello 7:05 kapteeni kertoi ensin hollanniksi että lampun kantta ei saada irroitetuksi (näin uskoin ymmärtäneeni tarkan kuuntelemisen) ja sitten englanniksi kertoi, että odotamme auringon nousua klo 7:15, jonka jälkeen lento on päivälento eikä sillä tarvita toimivia laskeutumisvaloja.

Klikkaa kuva isoksi
KL 0597 Cape Town boarding.
7:16 käynnistyivät moottorit ja siirryimme kohti kiitotietä josta nousimme ilmaan 7:25. Aamiaisella mm. jugurttia, mikä ei sopinut Timolle, joten hän sai minun aamiaisleipäni. Saapuminen sumuiseen Amsterdamiin klo 8:45. Näkyvyyttä vain noin 200m. Vaihtoajaksi jäi näin ollen 1h25m mikä sekin riitti meille oikein hyvin. Päätimme kuitenkin jättää suunnitellun nettisivun päivityksen väliin. Lento saapui gatelle C12 ja siirtymiseen F6:lle meni 35 minuuttia. Ehdimme tehdä vähän ostoksia ja suorittaa lähes pakollisen visiitin vessaan.

10:05 aikataulun mukainen lähtöaika meni ja saimme tietää, että odottelemme tornista lupaa saada lähteä. Odotusajaksi veikattiin sumun vuoksi noin 20-30 minuuttia. Kone vaikuttaa silmämääräisesti olevan täynnä. Puoli tuntia meni ja vielä seisomme paikallamme. Lopulta 38 minuuttia aikataulusta jäljessä rullaamme kiitotielle ja välittömän kiihdytyksen jälkeen nousemme sumupilvien läpi aurinkoiselle taivaalle. Seuraan viihdekeskukseni näytöltä reitin kulkua. Alku näyttää puhtaalta isoympyrälennolta, mutta jossain vaiheessa siirrymme Marseillen suuntaan ja siitä Välimeren yli jatkaen Guinean lahden pohjukkaan ja siitä Afrikan länsirannikkoa pitkin Kapkaupunkiin. Marseillen lisäksi muita reitille osuneitA kohteita olivat: Ciudadela, Costantine ja Agadez.

13:07 Alla avautuu Saharan autiomaa. Hiekkaa, hiekkaa ja vähän lisää hiekkaa. Hiekkaa silmänkantamattomiin! Hetki sitten ylitimme autiomaan reunalla sijaitsevan yhdyskunnan, jossa hiekan keskelle oli tehty jonkinlaisia viljelyalueita. Lounastarjoilu alkoi ja Timo laktoosittoman tilauksensa johdosta sai annoksensa ensimmäisenä johtuen siitä että istumme toiseksi viimeisellä penkkirivillä ja lentoemännillä on siten lyhyt matka kiikuttaa hänen ruokansa, joka koostui jonkinlaisesta vihannesvoittoisesta kanaruoasta salaatin ja jälkiruoan kera. Standardimenu oli joko pastaa tai kanaa. Ei maittavinta lentokoneruokaa muttei heikointakaan.

Sapuskan jälkeen kokeilin miten (melko arvokas) sähköposti lähtee lentokoneesta ja hyvin tuo lähti vaikka sen kirjoittaminen meinasi aikaansaada tenniskyynärpään tai hiiriranteen sillä yhden kirjaimen valitseminen kerrallaan eräänlaisella joystickillä oli kaikkea muuta kuin mukavaa. Minunlaiselleni tietotekniikan suurkuluttajalle kokemus saada lähettää online viesti lentokoneesta ja saada takaisin kaksi vastausta oli mitä mahtavin. Osoitteeni oli ja joka saattaa toimia vielä kotimatkallakin: 300421C444813M@message.aircom.aero Sinne voi yrittää lähettää viestiä paluumatkalla, mutta varmuutta osoitteen toimimisesta ei kuitenkaan ole.

Klikkaa kuva isoksi
Timo ruokalevolla.
Noin 2.5 tuntia jäljellä päiväntasaajan ylitykseen. Perille Kapkaupunkiin kuitenkin vielä 6269 km. Vaikka lähdimmekin noin 40 minuuttia myöhässä silti olemme jo melkein aikataulussa. Juuri nyt oletettu saapumisaika on vain 8 minuuttia aikataulun aikaa myöhäisempi. Matkavauhti on huimat 962 km/h 10058 metrin korkeudella.

Klikkaa kuva isoksi
Auringonlaskun värejä taivaalla.
Nyt kun ekvaattorille on vain tunti ja vartti on alla Kanon kaupunki, jossa muun muassa 2 kiitoteinen lentoasema. Autiomaa jäänyt taakse ja nyt näkökentässä vihertäviä kunnaita ja siellä täällä kyliä sekä niitä yhdistäviä teitä. Jokunen järvikin näkyy. Vesi on maaperästä johtuen kovin samean näköistä. Päiväntasaaja ei koneessa merkinnyt mitään erikoista, joten sen ylittämisen kirjaamisen piti jokaisen huolehtia itse. Visuaalisesta kuvasta päätteleminen ei ollut helpointa, mutta oletimme Timon kanssa ylittäneemme tuon maagisen "viivan" klo 17:13 eli noin 10 minuuttia laskemaani aikaa myöhemmin.

21:45 Laskeudumme Kapkaupungin kansainväliselle lentokentälle illan pimeydessä ja keräämme kampsumme lähteäksemme koneesta kohti maahantulomuodollisuuksia, jotka sujuvat jonottaminen mukaanlukien noin 15 minuutissa. Vaikka kerroin virkailijalle tulleeni lomamatkalle, mutta koska kannoin kannettavaa tietokonetta, niin passiini leimattiin että olen business-matkalla. Matkalaukut saapuvat lähes heti kun pääsemme hihnalle ja sitten tullin kautta autovuokraamon toimipisteeseen. Nyt selvisi, että auton olisi saanut vuokrattua pelkällä suomalaisella ajokortilla. Kansainvälinen lienee parasta silti pitää mukana jos vaikka tulisi poliisin pysäyttämäksi. Saimme allemme automaattivaihteisen Toyota Camry XLi:n ja niinpä sitten soluttauduimme muiden mukana moottoritielle kohti Kapkaupunkia. Aikanaan sitten käännyimme M3:lle kohti Muizenbergiä ja sitten M4:sta kohti Simon's Townia. Perille hotellille saavuimme 23:30. Pienen hetken kuluttua olimmekin sitten jo huoneessamme purkaen laukkuja kaappeihin ja valmistautuen nukkumaan menoon.



Takaisin